Historia

Print Friendly
Vera-Hjelt-Raajarikkoisten-Auttamisyhdistyksen-perustaja

Vera Hjelt, Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen perustaja

Nais- ja yhdistysaktivisti Vera Hjelt perusti ystävineen vuonna 1889 Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen. Tästä alkoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kunniakas historia.

Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen tavoitteena oli avata liikuntavammaisille oma koulu ja sairashuone, sekä mahdollisuuksien mukaan hankkia heille työpaikkoja ja parantaa heidän vammojaan.

Yhdistys avasi Raajarikkoisten työkoulun Helsingin Vironkadulle, josta se siirtyi Helsingin Kallioon vuonna 1897. Koulutusta annettiin esimerkiksi puusepäntöissä, veistossa, koritöissä, suutarin- ja räätälintöissä sekä kirjan sitomisessa.

Vuonna 1900 koulun yhteyteen avattiin ortopedinen poliklinikka. Paria vuotta myöhemmin sen rinnalle perustettiin lastenkoti. Tavoitteena oli auttaa yhä nuorempia, 2-14-vuotiaita lapsia. Ortopedisen klinikan ja sairaalan työtä jatkoi vuonna 1942 perustettu Invalidisäätiö.

Raajarikkoisten Auttamisyhdistys lakkautettiin vuonna 1948, ja tilalle perustettiin Raajarikkojen Koulusäätiö. Nimenvaihdoksella säätiö halusi korostaa toimintansa luonnetta. Invalidihuoltolain myötä koulutuksesta on tullut lakisääteistä, ja sodanjälkeisessä Suomessa oli tarvetta erottautua sotainvalideista.

Säätiön koulu muutti vuonna 1952 Ruskeasuolle, Invalidisäätiötä vastapäätä. Vuonna 1971 säätiön nimi ajanmukaistettiin Lapsi-invalidien Koulusäätiöksi. Viisi vuotta myöhemmin avattiin palveluasuntola  Itä-Pasilaan. Sen avulla pystyttiin helpottamaan Ruskeasuolta valmistuneiden  vaikeavammaisten nuorten jatko-opintoja.

Ruskeasuon koulu siirtyi valtiolle vuonna 1986. Seuraavana vuonna säätiö muutti nimensä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi. Samalla muutettiin säätiön sääntöjä. Sen tehtäväksi määriteltiin nyt tukea liikuntavammaisia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään erilaisin tukipalveluin, sekä edistää alan kehittymistä koulutuksen, tutkimuksen ja tiedottamisen avulla.

VALTAVA-lain myötä palveluasuntolat oli hyväksytty  valtakunnallisten palveluiden tuottajien joukkoon, mikä turvasi niiden toiminnan. Vuonna 1988 voimaan astunut uusi vammaispalvelulaki loi uusia edellytyksiä palvelujen kehittämiseen.

1990-luvulla säätiön toiminnassa korostui lasten kuntoutuksen kehittäminen sekä lasten sekä heidän perheidensä vuorovaikutuksen tukeminen. 2000-luvulla käynnistettiin työ vaikeavammaisten työllistymisen edistämiseksi.

Viime vuosina säätiön toiminta on keskittynyt yhä enemmän vaikuttamiseen ja edunvalvontaan sekä lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Lisäksi säätiö tuottaa asumispalveluja. Nykyään Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön ylläpitämä asumispalveluyksikkö toimii Helsingin Lauttasaaressa.

Vuonna 2008 Vamlas ryhtyi koordinoimaan YTRY:n, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempien yhteistyöryhmän toimintaa. Ytryyn kuuluu yli 60 vanhempainyhdistystä tai järjestöä, joiden toiminta liittyy jollakin tavalla vammaisten lasten ja nuorten elämään.

Sadan vuoden takaiset tavoitteet vammaisten omatoimisuudesta ja tasavertaisesta osallisuudesta ovat Vamlasin toiminnassa yhä ajankohtaisia.

Vamlasin arvot on kirjattu seuraavasti:

  • hyvä elämä pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle tai nuorelle
  • erilaisuuden ymmärtäminen ja ihmisen kunnioittaminen
  • luovuus ja innovatiivisuus työssä
  • yleishyödyllinen näkökulma palveluiden järjestämisessä

Jos haluat tietää tarkemmin Vamlasin historiasta, tutustu Kohti itsenäistä elämää -juhlakirjaan. Lisätietoja keskustoimisto@vamlas.fi