
Mikonkatu 8 A 9.krs, 00100 Helsinki | Puh:+358 (9) 682 9530 fax. 09 682 95316 | email.keskustoimisto@vamlas.fi
Kysyimme Suomen tulevalta presidentiltä tasa-arvosta! Koska emme tiedä vielä, kuka on Suomen tuleva Presidentti, lähetimme kyselyn jokaiselle vuoden 2012 vaalien presidenttiehdokkaalle ja saimme vastauksia miltei jokaiselta.
Tasa-arvo tarkoittaa mielestämme sitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan taitojensa, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Meissä jokaisessa on omanlaistamme osaamista ja rikkautta. Meille tasa-arvo merkitsee tasa-arvoisia mahdollisuuksia tuoda esiin myös osaamistamme - tulla huomioiduksi osaamisemme kautta ja arvioiduksi osaamisemme perusteella. Mielestämme ihmisen yksi ominaisuus ei saisi vaikuttaa tämän kohtaamaan kohteluun kaikessa (oli sitten kyseessä fyysinen rajoite tai jokin muu yksilön ominaisuus).
1. Miten Te miellätte tasa-arvon?
Tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeisiä lähtökohtia ovat sukupuolten välinen tasa-arvo ja eri ihmisryhmien yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kansalaisilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nousevat ihmisarvosta, joka on kristillisdemokratian keskeinen arvo. Ihminen on ominaisuuksiensa ja ulottuvuuksiensa kokonaisuus: ihmisyyteen kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. Jokaisen tulee saada kehittyä tasapainoisesti näillä kaikilla elämän alueilla.
2. Mitä osallistumisen kynnyksiä Te tunnistatte tämän hetken suomalaisessa yhteiskunnassa - ovatko ne mielestänne ylitsepääsemättömiä?
Suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenee osallistumisen kynnyksiä esimerkiksi useissa palveluissa, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, työllistymisessä, liikenteessä ja tiedonsaannissa. Myös osallistuminen vammaisia koskevaan päätöksentekoon ovat puutteelliset. Osallistumista saattaa vaikeuttaa myös asenteet. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa riittää haasteita ja parannettavaa yhdenvertaisen osallistumisen suhteen, mikään kynnys ei saa hyvinvointiyhteiskunnassa olla liian korkea ylittää.
3. Onko presidentillä Teidän mielestänne mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa tasa-arvon toteutumiseen – niin opiskelussa, työelämässä kuin myös vapaa-ajan vietossa?
Presidentti voi nostaa tärkeitä tasa-arvokysymyksiä esille yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä myös kansainvälisissä yhteyksissä korostaa ihmisoikeuksia ja ihmisarvon merkitystä.
4. Miten mielestänne presidentti voi tukea (oman näkökulmanne mukaisen) tasa-arvon toteutumista käytännössä?
Presidentti voi omalla esimerkillään näyttää mallia tasa-arvon toteutumiseksi elämän eri osa-alueilla. Presidentti voi omalta osaltaan tukea tasa-arvon toteutumista ottamalla kaikki kansalaiset huomioon yhdenvertaisesti ja korostaen jokaisen ihmisarvon olevan yhtä tärkeä. Presidentti voi myös tehdä keskustelunavauksia ja muita aloitteita käytännön tasa-arvon parantamiseksi ja tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi.
5. Onko mielestänne tärkeää tukea myös muilla kuin suomen kielellä kommunikoivien vammaisten osallistumismahdollisuuksia? Kotimaisten puhuttujen kielten lisäksi Suomessa kommunikoidaan myös muilla puhutuilla kielillä, viittomakielellä ja puhetulkkauksen avulla.
On tärkeää tukea kaikkien vammaisten osallistumismahdollisuuksia kielestä riippumatta. Kieli ei saa muodostua lisäesteeksi vammaisen henkilön elämässä. Tämän takia on tärkeää tukea myös kielivähemmistöihin kuuluvia vammaisia ja turvata heille palvelut.
Yhteiskuntaan osallistuminen tarkoittaa mielestämme, paitsi mukana olemista, myös oman korren kantamista yhteiseen kekoon.
1. Onko vammaisilla mielestänne tuottavuutta yhteiskunnassa?
Vammaisten oikeus koulutukseen ja työhön on keskeisen tärkeää. Yhteiskunnan tulisi panostaa entistä enemmän kestävään tuottavuuteen ja kansalaisten henkiseen hyvinvointiin. On tärkeää nähdä vammaisten työvoimapotentiaali, josta olisi yhteiskunnalle hyötyä. Vammaisten, vajaakuntoisten ja osatyökykyisten osallistumista työelämään tulee tukea, muuten he ovat syrjäytymisvaarassa yhteiskunnassa.
2. Miten näette vammaisten tuottavuuden toteutuvan käytännössä?
Tuottavuutta ei pitäisi ajatella suppeasti vain tuotannon tehokkuuden mittana. Työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen on sitä, että työt organisoidaan ja hoidetaan fiksummin. Vammaistenkin tuottavuus toteutuisi käytännössä paremmin, jos kehitettäisiin koko toimintaa. Kestävä tuottavuus edellyttää laadukasta työelämää myös vammaisille, jotta kehittyminen ja toimintojen uudistaminen olisi mahdollista.
Haluaisitteko lisätä vielä jotain, mitä emme ymmärtäneet kysyä - omilla sanoillanne ja omasta arvomaailmastanne käsin?
Yhteiskunnan arvot näkyvät erityisesti siinä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään. Ehkäpä saavutuksia ja suorituksia ihannoivassa ajassamme olemme hukkaamassa ihmiskäsityksen, jonka mukaan jokainen ihminen on ainutkertaiseksi luotu ja arvokas sellaisenaan. Siksi koen, että monien heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustaminen on meille kaikille tärkeää.