Aihe: Lapset ja perheet, Yleiset

Lohikäärmeen ystäväkirja on osa Vamlasin projektia, jossa lapsilta kysytään heille merkityksellisistä asioista. Millaisia unelmia heillä on? Millaisia asioita he mielellään tekevät? Millaisissa paikoissa he haluavat viettää aikaa?  Ketkä ovat heidän elämässään tärkeimpiä ihmisiä? Ystäväkirjan täyttämisessä on otettu huomioon lasten erilaiset kommunikointitavat: tarjolla on erilaisia sivupohjia sekä kuvakortteja, jotka helpottavat ajatusten ilmaisemista. Ystäväkirjassa on lyhyitä ja ytimekkäitä kysymyksiä, joihin voi halutessaan vastata vaikka yksittäisellä sanalla, mutta myös laajempia suunnittelutehtäviä, joissa saa päästää luovuutensa irti. Lapset saavat esimerkiksi suunnitella unelmiensa päivän ja kuvailla, millainen olisi maailman paras ystävä.

Fläppirtaululle piirretty ja pehmolohikäärme

Mitä lapsi itse ajattelee omasta arjestaan?

Erityisesti lapset, joilla on vammasta johtuvia erityistarpeita, jäävät usein sivuosaan, kun heidän asioitaan käsitellään ja heidän elämästään puhutaan. Toisaalta erityislapsista saatetaan puhua hyvin palvelukeskeisesti keskittymättä juurikaan heidän arkensa pieniin iloihin ja siihen, mikä heidän elämässään on samanlaista kuin kenen tahansa lapsen. Palveluista on tärkeää puhua, mutta on myös hyvä muistaa, että vammaisetkin lapset ovat ensisijaisesti lapsia, jotka saattavat haluta vaikkapa täyttää ystäväkirjaa ja kertoa ystävistään ja unelmistaan.

On tärkeää, että ihminen, jolla on erityistarpeita, saa äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Jos oman arjen sujuminen riippuu ympärillä olevista ihmisistä ja saatavilla olevista palveluista, on ensisijaisen tärkeää pystyä ilmaisemaan toiveitaan ja tarpeitaan ja puolustamaan oikeuksiaan.

Esimerkiksi liikuntarajoitteisen lapsen vanhemmat hoitavat luonnollisesti lapsen asioita hänen ollessaan pieni. He pitävät huolen, että lapsi saa tarvitsemansa apuvälineet, avustajan ja muut arjen sujumisen kannalta välttämättömät palvelut. Lapsen kasvaessa hänen olisi kuitenkin hyvä saada yhä enemmän vastuuta ja päätösvaltaa omiin asioihinsa. Näin hän pystyy aikuistuttuaan hoitamaan asioitaan itsenäisesti ja ennen kaikkea osaa ja uskaltaa pyytää sitä, mikä auttaa häntä elämään toiveidensa mukaista elämää.

Mistä valmiudet kertoa itselle tärkeistä asioista?

On hassua, että vaikka vammainen lapsi tarvitsisi tulevaisuuttaan varten ehkä vielä tavallistakin paremmat valmiudet itselleen tärkeiden asioiden ilmaisemiseen, hän ei välttämättä kovinkaan usein pääse harjoittelemaan näitä valmiuksia. Usein, joskus toki perustellustikin, hänen suullaan puhuvat esimerkiksi vanhemmat.

Kysymys kuitenkin kuuluu: miten lapsi voi oppia kertomaan toiveistaan tai edes tiedostamaan niitä, jos häntä itseään ei pidetä omien toiveidensa parhaana asiantuntijana ja jos hänelle ei anneta aikaa ja mahdollisuuksia kertoa asioistaan itselleen sopivimmalla tavalla? Miten kukaan pystyy aikuisena vaatimaan tarvitsemaansa palvelua tai hakemaan haluamaansa työpaikkaa, jos häneltä ei ole lapsena kysytty, missä hän kaikkein mieluiten viettäisi aikaa iltapäivisin tai millaisissa asioissa hän on hyvä?

Lohikäärmeen ystäväkirjan tarkoituksena onkin keskittyä kysymään lapsilta heille tärkeistä asioista kaikessa rauhassa, paineettomasti ja ilman kiirettä. Jos lapset eivät jaksa keskittyä vastaamiseen, heidän ei ole pakko täyttää ystäväkirjaa. He voivat pitää taukoja ja palata halutessaan asiaan. Ystäväkirjan täyttämisen on tarkoitus olla lapselle motivoivaa ja mielekästä tekemistä, ei pakkopullaa.

Lasten tuotosten ja työpajoissa tehtyjen havaintojen avulla saadaan tietoa siitä, millaista erityislasten tavallinen arki unelmineen ja tärkeine asioineen on. Tietoa hyödynnetään Vamlasin projektissa, mutta ystäväkirjatyöpajaan osallistuneiden lasten vanhemmatkin ovat kokeneet lastensa vastaukset hyödyllisiksi ja joskus yllättäviksikin. Ennen kaikkea lapset kuitenkin saavat ystäväkirjaa täyttäessään kokemuksen siitä, että heidän tavallinen arkensa on merkittävää ja että he pystyvät itse kertomaan siitä.

Elina Mäkikunnas, FM, vaikuttamistyön suunnittelija

Vamlasin lohikäärmemaskotti, Tulisalama, vierailee tänä keväänä ystäväkirjansa kanssa erilaisissa erityislasten kerhoissa ja tapahtumissa. Tulisalama matkustaa ympäri Suomea ja tutustuu ennakkoluulottomasti tapaamiinsa lapsiin. Tapahtumien toteutus suunnitellaan yhteistyössä erilaisten vammaisjärjestöjen kanssa kohderyhmän tarpeet huomioiden.

Jaa tämä: