Vastikään julkaistun SROI-raportin tulokset ovat erittäin myönteisiä: analyysin perusteella Ratko-mallin käyttö työllistämistoiminnassa tuottaa parhaimmillaan kolminkertaisen hyödyn investointeihin nähden. Oheisessa artikkelissa kerrotaan, mistä on kysymys.
Vamlas toteutti kesän 2017 ja kevään 2018 aikana selvityksen, jossa työllistämishankkeessa kehitettyä Ratko-toimintamallia tarkastellaan SROI- eli Social Return on Investment -menetelmän avulla. Analyysin toteutti yhteistyössä Vamlasin henkilökunnan kanssa tutkija, VTM Juha Klemelä. SROI-menetelmän avulla nostetaan potentiaalisten psyykkisten ja sosiaalisten vaikutusten rahallistetut arvot taloudellisten hyötyjen rinnalle kustannus-hyötyanalyysin periaatteilla. Analyysin tulokset olivat erittäin positiivisia: Ratko-mallin käyttö työllistämistoiminnassa tuottaa parhaimmillaan kolminkertaisen hyödyn investointeihin nähden.
Aineettomat hyödyt arvioon
SROI (Social Return on Investment) on organisaatioiden, projektien ja toimintamallien vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä. Se perustuu kustannus-hyötyanalyysiin, sosiaaliseen tilinpitoon ja arviointitutkimukseen. SROI-menetelmän avulla pyritään monipuoliseen toiminnan hyödyn eli rahamääräistetyn vaikuttavuuden arviointiin. Menetelmän idea ei kuitenkaan ole kaiken taloudellistaminen. Ajatuksena on tuoda niin kutsutut “pehmeät” hyödyt, kuten esimerkiksi työn mielekkyys ja mielialan paraneminen samalle viivalle “kovien”, eli taloudellisten, hyötyjen kanssa. Metodin avulla voidaan tuoda esiin niin psyykkinen, sosiaalinen, terveydellinen kuin ympäristöönkin liittyvä hyöty. SROI ei ole tieteellinen metodi vaan arvioinnin, ymmärtämisen ja ohjauksen väline. Laskenta on luonteeltaan arvioivaa: se ei ole kirjanpitoa tai matemaattisen ehdotonta.
Ratko-mallin hyödyistä on jo olemassa jonkin verran informaatiota, mutta SROI-dataa kerätessä ei löydetty sellaista tahoa, joka olisi sillä hetkellä käyttänyt Ratkoa kokonaisena ja täydessä muodossa. Koska Ratkon käyttökokemuksia ja tuloksia ei voitu täysin systemaattisesti arvioida, on analyysi sekoitus ennakoivaa ja evaluoivaa SROIta – eli analyysissa tarkastellaan periaatteellisella ja käytännöllisellä tasolla jo kehitettyä, sekä käytettävissä olevaa Ratkoa.
– Ratkolla oli sekä historiaa että avoimena olevaa tulevaisuutta, joten tällainen puolittain spekuloiva lähestymistapa oli paikallaan, toteaa Klemelä.
SROIn avulla organisaation tai projektin yhteisöllinen merkitys ilmaistaan hyötynä eli rahallistettuna vaikuttavuutena. Hyödyn ja siihen johtaneiden investointien suhde ilmaistaan SROI-arvona. Mikäli tätä suhdetta tarkastellaan suppeasti, huomioiden ainoastaan taloudelliset tekijät (palkka, verot, tuet, tuotantopanos) saadaan laskettua niin kutsuttu minimihyöty. SROI-menetelmä toimii kuitenkin nimenomaan myös pehmeiden hyötyjen rahallistamisen välineenä. Ratkon SROI-analyysissa tarkasteltiin tuettua työllistämistä kahden prototyyppisen osatyökykyisen ja vammaisen työllistettävän näkökulmasta. Tarkasteluajanjakso oli pituudeltaan kaksi vuotta. Klemelä arvioi, että Ratko-tuetun työllistämisen rahallistettu hyöty voi maltillisesti arvioiden olla kaksinkertainen (SROI = 3) minimihyötyyn (SROI = 1,5) nähden.
Järjestöillä lisääntynyt kysyntä arviointimenetelmille
Julkisen sektorin toimintaa koskevat tehokkuusvaatimukset ovat tulleet jäädäkseen ja ne koskevat nykyään myös kolmatta sektoria, jonka resurssien käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Resursseja kohdennetaan toimintaan, joka on taloudellisesti tuloksellista, sillä pelkkä sosiaalisen pääoman kasvaminen ja tiedon tuottaminen ei enää riitä. On saatava aikaa konkreettisesti mitattavia tuloksia. Tästä johtuen järjestöissä on viime vuosina rakennettu arviointijärjestelmiä. Jo nykyään lakkautettu RAY käynnisti aikanaan mittavan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusprosessin, jonka myötä järjestöissä tehtävä työ on kirjattu, konseptoitu, laskettu ja raportoitu. Hyvinvointiin liittyvien vaikutusten mittaaminen on kuitenkin haastavaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa ei voida tosiasiallisesti seurata vaikutuksia, mutta niitä kysytään silti. Hyvinvointiin liittyvien tulosten ja vaikutusten lisäksi myös järjestöjen taloudelliset vaikutukset kiinnostavat yhä enemmän – numeroilla tehdään toiminnan taloudellisen tukemisen kannattavuus näkyväksi.
Suomen Sosiaali ja Terveys ry, eli SOSTE, lanseerasi SROI-menetelmän taloudellisten hyötyjen mittaamiseen. SROI-lyhenne tulee sanoista Social Return On Investment, eli vapaasti suomennettuna pääoman sosiaalinen tuotto. Menetelmä perustuu sosiaalisen tilinpidon, kustannus-hyöty-analyysin ja arviointitutkimuksen periaatteille. Arvioinnista ja vaikuttavuudesta kiinnostuneena kehittäjänä Vamlas päätti toteuttaa omasta toiminnastaan taloudellisia hyötyjä mittaavan analyysin, jotta selviäisi tuoko se järjestön toiminnan kehittämiseen lisäarvoa. Lisäksi Vamlas koki mielenkiintoisena selvittää tuoko näkökulma jotain säätiön perustehtävän, eli ihmisoikeuksien turvaamisen, tueksi jotain.
– Tiesimme, että toimintamme tehokas käyttö toisi myös mittavia taloudellisia hyötyjä ja nyt tämä intuitio on todistettu oikeaksi. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta prosessista oli apua, sillä se konkretisoi eri tahojen saamaa hyötyä ja auttoi ajattelemaan tuloksia myös taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Tämä on hyödyllistä, koska järjestöjen on tulevaisuudessa kyettävä rahoittamaan toimintaansa useilla erilaisilla rahoitusmuodoilla. Yleishyödylliseen toimintaan sillä ei pitäisi olla vaikutusta, mutta on todennäköistä, että siitäkin näkökulmasta taloudellisia hyötyjä tullaan kysymään jatkossa enenevissä määrin, kertoo Vamlasin kehittämispäällikkö Karoliina Ahonen.
Moniulotteinen Ratko tutkimuskohteena
Tietojen haku analyysia varten tehtiin dokumenteista ja haastattelemalla Ratko-mallin sidosryhmien edustajia. Koko SROI-analyysi oli aiheeltaan erityisen laaja ja Ratko arviointikohteena haastava.
– Ratko oli varsin vaativa arviointikohde, koska sidosryhmien ja erilaisten vaikutusten joukko oli heterogeeninen. Erityisesti julkisen hallinnon tukipolitiikkaan liittyvien asioiden selvittely oli työllistävää, mutta toisaalta taas myös erittäin opettavaista! Eniten työtä tuotti riittävän ja tasapainoisen haastateltavien joukon löytäminen. Lisäksi vammaiskohderyhmän kohdalla piti ratkaista tutkimuslupiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä asioita, Klemelä kertoo.
– Aina kun teen työtä – SROI-laskentaakin – haluan, että sillä on jokin merkitys sekä itselleni että muille. Vamlasin Ratko-SROIn kohdalla molemmat edellytykset toteutuivat. Tein analyysia kohteesta, jonka avulla voi auttaa ihmisiä ja “parantaa maailmaa”, Klemelä pohtii. SROI-analyysin tekeminen Ratko-mallista kartuttaakin Vamlasin arviointiin liittyvää asiantuntemusta sekä lisää yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Vakiintuneemman toiminnan rahoitusmuodon kautta avautuvat mahdollisuudet toiminnan pitkäjänteisemmälle kehittämistoiminnalle. Hyödylliseksi ja tehokkaaksi osoitettu toiminta edistää näkyvyyttä ja tunnettuvuutta, joka edistää suoraan kohderyhmän kanssa tehtävää työtä. Selvää Ratkon SROI-analyysin pohjalta on se, että suunta on oikea.