mika-vamlas

Vamlasin historia

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöllä on jo yli satavuotinen historia. Lue alla vaiheistamme.

Vamlasin perustajan Vera Hjeltin kuva
Vera Hjelt, raajarikkoisten auttamisyhdistyksen perustaja

Raajarikkoisten auttamisyhdistys 1889

Nais- ja yhdistysaktivisti Vera Hjelt perusti ystävineen vuonna 1889 Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen. Tästä alkoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön historia.

Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen tavoitteena oli avata liikuntavammaisille oma koulu ja sairashuone, ja mahdollisuuksien mukaan hankkia heille työpaikkoja ja parantaa heidän vammojaan.

Yhdistys avasi Raajarikkoisten työkoulun Helsingin Vironkadulle, josta se siirtyi Helsingin Kallioon vuonna 1897. Koulutusta annettiin esimerkiksi puusepäntöissä, veistossa, koritöissä, suutarin- ja räätälintöissä ja kirjan sitomisessa.

Vuonna 1900 koulun yhteyteen avattiin ortopedinen poliklinikka. Pari vuotta myöhemmin sen rinnalle perustettiin lastenkoti. Tavoitteena oli auttaa yhä nuorempia, 2-14-vuotiaita lapsia. Ortopedisen klinikan ja sairaalan työtä jatkoi vuonna 1942 perustettu Invalidisäätiö.

Raajarikkojen koulusäätiö 1948

Raajarikkoisten Auttamisyhdistys lakkautettiin vuonna 1948, ja tilalle perustettiin Raajarikkojen Koulusäätiö. Nimenvaihdoksella säätiö halusi korostaa toimintansa luonnetta. Invalidihuoltolain myötä koulutuksesta on tullut lakisääteistä, ja sodanjälkeisessä Suomessa oli tarve erottautua sotainvalideista.

Säätiön koulu muutti vuonna 1952 Ruskeasuolle, Invalidisäätiötä vastapäätä. Vuonna 1971 säätiön nimi ajanmukaistettiin Lapsi-invalidien Koulusäätiöksi. Viisi vuotta myöhemmin 1976 säätiö avasi palveluasuntolan Itä-Pasilaan. Sen avulla voitiin helpottaa Ruskeasuolta valmistuneiden vaikeavammaisten nuorten jatko-opintoja. Säätiön asumispalvelutoiminta siirtyi 1982 Itä-Pasilasta Katajanokalle.

Vanha kuva, jossa vammaisia lapsia koulussa
Raajarikkoisten kansakoulussa. Kuva: YLE:n elävä arkisto

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 1987-

Säätiön perustama Ruskeasuon koulu siirtyi valtiolle vuonna 1986. Vuonna 1987 säätiö muutti nimensä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi. Samalla muutettiin säätiön sääntöjä. Tehtäväksi määriteltiin tukea liikuntavammaisia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään erilaisin tukipalveluin, ja edistää alan kehittymistä koulutuksen, tutkimuksen ja tiedottamisen avulla.

VALTAVA-lain myötä palveluasuntolat oli hyväksytty valtakunnallisten palveluiden tuottajien joukkoon, mikä turvasi niiden toiminnan. Vuonna 1988 voimaan astui uusi vammaispalvelulaki, joka loi edellytyksiä asumispalvelujen kehittämiseen.

1990-luvulla säätiön toiminnassa korostui lasten kuntoutuksen kehittäminen sekä lasten ja heidän perheidensä vuorovaikutuksen tukeminen. 2000-luvulla säätiö ryhtyi edistämään vaikeavammaisten työllistymistä.

2000-luku

Vaikuttamista & kehittämistoimintaa

Säätiö tuottaa edelleen asumispalveluja. Vamlasin ylläpitämä asumispalveluyksikkö on toiminut vuodesta 2008 HOASin talossa Helsingin Lauttasaaressa.

Vuonna 2008 Vamlas ryhtyi koordinoimaan YTRY:n, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempien yhteistyöryhmän toimintaa.

Vuosina 2012 – 2014 säätiö järjesti kansainvälisiä kesäleirejä vammaisille lapsille, ja useana vuonna on järjestetty kotimaisia lastenleirejä.

Viime vuosina säätiö on keskittynyt vaikuttamiseen ja hankkeissa tehtävään kehittämistoimintaan. Vuonna 2004 Vamlas toi Saksasta Suomeen IMBA/Melba työkyvyn arvioinnin menetelmän. Työllisyyshankkeissa säätiö on kehittänyt mm. työn muotoilun RATKO-mallin, jonka avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja. Lapsi- ja perhehankkeessa luotu Kiikku vauvaperhetyön menetelmä on mukana STM:n Kasvun tuki -portaalissa, johon on kerätty vaikuttavia työmuotoja ammattilaisten käyttöön.

Sadan vuoden takaiset tavoitteet vammaisten ihmisten omatoimisuudesta ja tasavertaisesta osallisuudesta ovat yhä ajankohtaisia Vamlasin toiminnassa.

Kohti itsenäistä elämää -kirja

Jos haluat tietää tarkemmin Vamlasin historiasta, tutustu Kohti itsenäistä elämää -juhlakirjaan. Kysy lisätietoja osoitteesta keskustoimisto@vamlas.fi

Historian merkkipaaluja lyhyesti

  • 1889 Raajarikkoisten auttamisyhdistys perustettiin
  • Raajarikkoisten työkoulu avattiin
  • 1900 Ortopedinen poliklinikka avattiin
  • 1902 Lastenkoti perustettiin
  • 1942 Invalidisäätiö perustettiin jatkamaan sairaalan työtä
  • 1948 Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen tilalle perustettiin Raajarikkoisten koulusäätiö
  • 1952 Säätiön koulu muutti Ruskeasuolle
  • 1971 Säätiön nimi muutettiin Lapsi-invalidien Koulusäätiöksi
  • 1976 Säätiö avasi palveluasuntolan Itä-Pasilaan
  • 1982 Säätiön asumispalvelu siirtyi Katajanokalle
  • 1986 Ruskeasuon koulu siirtyi valtiolle
  • 1987 Säätiö muutti nimensä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi
  • 2004 Säätiö toi Suomeen IMBA/Melba työkyvyn arviointimenetelmän Saksasta
  • 2008 Säätiö ryhtyi koordinoimaan YTRY-verkostoa (nykyään Mukana-verkosto)
  • 2008 Asumispalvelu siirtyi HOASin taloon Lauttasaareen
  • 2014 Säätiö lähti asiantuntijakumppaniksi Vastuulliseen kesäduunikampanjaan
  • 2016 Säätiön ETU-hanke sai Työ- ja elinkeinoministeriön kannustuspalkinnon vammaisten lasten perheiden hyväksi tekemästään kotouttamistyöstä